|
|
Tuomarila-seura ry
|
| Sisältö |
|---|
Yhdistyksen nimi on Tuomarila-seura r.y. , ruotsiksi käännettynä Domsby-sällskapet r.f.; jäljempänä näissä säännöissä
sitä kutsutaan yhdistykseksi.
Yhdistyksen kotipaikka on Espoon kaupunki ja sen toimialueen muodostavat Espoon kaupungin 40. kaupunginosan Tuomarila I-, II- ja III- nimiset sekä Suvela I- ja II- nimiset
asemakaava-alueet.
Yhdistys on poliittisesti sitoutumaton.
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jäsentensä piirissä kotiseudun tuntemusta, perinteiden vaalintaa ja kulttuuritoimintaa. Yhdistys pyrkii myös toimimaan
jäsentensä yhdyssiteenä ja tukena asumiseen liittyvissä asioissa valvomalla ja edistämällä heidän yhteisiä taloudellisia ja paikallisia
etujaan ja varsinkin pientaloasukkaiden osalta avustamalla heitä kiinteistön omistusta, hallintaa ja hoitoa koskevissa kysymyksissä.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää kokouksia, esitelmä-, neuvonta- ja keskustelutilaisuuksia, kotiseutuaiheisia tilaisuuksia ja retkiä sekä
tekee viranomaisille esityksiä ja anomuksia jäsenkuntaa yhteisesti koskevista asioista.
Yhdistys voi liittyä jäseneksi koko jäsenkuntaansa edustaen 2§:ssä määriteltyjen tarkoitusperiensä mukaisiin keskusjärjestöihin
yhdistyksen varsinaisen kokouksen 2/3 enemmistön päätöksellä. Mahdollinen eroamispäätös tehdään samoilla periaatteilla.
Yhdistyksellä voi olla eri toiminta-alueittensa mukaisia rekisteröimättömiä jaostoja.
Yhdistys ei harjoita liiketoimintaa. Yhdistys on oikeutettu vastaanottamaan lahjoituksia, jälkisäädöksiä ja rahastoja. Yhdistyksen omaisuutta ja rahastoja
hoitaa ja niistä vastaa johtokunta.
Johtokunnalla ei ole oikeutta ottaa velkaa yhdistyksen nimeen ilman yhdistyksen kokouksen kulloisessakin tapauksessa erikseen antamaa yksilöityä valtuutusta.
Yhdistyksen henkilöjäseneksi voi ilmoittautua jokainen yhdistyksen toimialueella asuva yksityinen henkilö. Yhdistyksen kiinteistöjäseneksi pääsee
jokainen Suomen kansalainen tai oikeuskelpoinen yhteisö, jonka jäsenet ovat Suomen kansalaisia ja joka omistaa kiinteistön tai osan siitä tai on osakkaana
kiinteistöyhtiössä, joka sijaitsee yhdistyksen toimialueella.
Jäsenet hyväksyy yhdistyksen johtokunta. Jäsenen, jonka katsotaan toimivan vastoin yhdistyksen etuja, voi erottaa yhdistyksen kokous johtokunnan esityksestä.
Yhdistyksen varsinainen kokous voi johtokunnan esityksestä kutsua yhdistyksen kunniajäseneksi henkilön, joka on erittäin ansiokkaasti toiminut yhdistyksen
hyväksi. Kunniajäsenellä ei ole kokouksissa äänioikeutta, ellei hän täytä 5 §:n 1 momentin edellytyksiä.
Yhdistyksen jäsenmaksu ja sisäänkirjoitusmaksu seuraavaksi vuodeksi määrätään edellisen vuoden syyskokouksessa.
Yhdistyksen asioita hoitaa sen lainmukaisena hallituksena johtokunta, johon kuuluu vuodeksi kerrallaan valittu puheenjohtaja ja kuusi (6), kahdeksan (8) tai kymmenen (10) kahdeksi
vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä sekä kaksi (2), neljä (4) tai kuusi (6) samaksi ajaksi valittua varajäsentä. Näistä puolet on
kerrallaan erovuorossa. Johtokunnan jäsenten toimikausi alkaa vaalin jälkeisen kalenterivuoden alusta.
Johtokunta valitsee vuoden ensimmäisessä eli järjestäytymiskokouksessaan keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Sihteeri ja
rahastonhoitaja voidaan ottaa myös johtokunnan ulkopuolelta.
Johtokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä puolet johtokunnan varsinaisista jäsenistä osallistuu päätöksen
tekoon. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni.
Yhdistyksen jaostot valitsevat itselleen johtoryhmänsä noudattaen johtokunnan valinnasta 8 §:n 1 mom:ssa olevia säännöksiä. Johtoryhmään voi
jäsenenä kuulua yksi johtokunnan jäsen, jonka johtokunta tehtävään määrää.
Johtokunta ja johtoryhmät kokoontuvat järjestäytymiskokouksessa toimintavuoden ajaksi etukäteen sovittuina aikoina. Tästä poikkeavasti johtokunta ja
johtoryhmät voidaan kutsua koolle henkilökohtaisella tiedonannolla joko puhelimitse tai kirjeitse 3 vuorokautta ennen kokousta silloin, kun puheenjohtaja tai puolet
johtokunnan tai johtoryhmän varsinaisista jäsenistä haluaa koollekutsumista.
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja aina jompikumpi yhdessä sihteerin, rahastonhoitajan tai johtokunnan määräämän jaoston
puheenjohtajan kanssa.
Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on vähintään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta jätettävä tilintarkastajien
tarkastettavaksi. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa johtokunnalle viimeistään viikkoa ennen vuosikokousta.
Yhdistyksen kokoukset kutsutaan koolle edellisen vuoden syyskokouksessa päätetyllä tavalla joko ilmoituksella yhdistyksen tiedotuslehdessä, yhdistyksen
ilmoitustaululla, sanomalehdessä tai kirjeellisesti. Varsinaiset kokoukset, syyskokous ja vuosikokous, on kutsuttava koolle vähintään 10 vuorokautta ennen ja muut,
ylimääräiset kokoukset, vähintään 5 vuorokautta ennen kokousta.
Yhdistyksen ylimääräinen kokous kutsutaan koolle johtokunnan päätöksellä tai milloin 1/4 jäsenistä sitä kirjallisesti
pyytää.
Yhdistyksen kokouksissa on kullakin jäsenellä yksi ääni.
Päätökseksi tulee enemmistön mielipide, mikäli näissä säännöissä ei toisin määrätä. Äänten
jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, paitsi vaaleissa arpa.
Yhdistyksen SYYSKOKOUKSESSA, joka pidetään loka- tai marraskuussa,
a) hyväksytään toimintasuunnitelma seuraavaksi vuodeksi,
b) määrätään yhdistyksen sisäänkirjoitusmaksu ja jäsenmaksu seuraavaksi vuodeksi
c) määrätään mahdolliset toimihenkilöiden palkkiot,
d) hyväksytään talousarvio seuraavaa vuotta varten,
e) valitaan yhdistyksen puheenjohtaja seuraavaksi vuodeksi,
f) valitaan varsinaiset ja varajäsenet johtokuntaan erovuoroisten sekä muusta syystä paikastaan luopuneiden tilalle,
g) valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heidän varamiehensä,
h) valitaan yhdistyksen edustajat niiden keskusjäjestöjen, joissa yhdistys on jäsenenä, kokouksiin ja yhdistyksen ehdokkaat näiden ja muidenkin keskus- ym. järjestöjen johto- ja muihin elimiin,
i) asetetaan tarpeellisiksi katsotut toimikunnat seuraavaksi vuodeksi,
j) määrätään kokouskutsujen ja yhdistyksen muiden tiedotusten tiedoksitoimitustavasta seuraavana vuonna sekä
k) käsitellään muut syyskokouksen asialistalle hyväksytyt asiat.
Yhdistyksen VUOSIKOKOUKSESSA, joka pidetään helmi- tai maaliskuussa
a) esitetään johtokunnan kertomus edellisen vuoden toiminnasta eli vuosikertomus,
b) esitetään edellisen vuoden tilikertomus, joka muodostuu tuloslaskelmasta ja taseesta, ja tilintarkastajien lausunto,
c) päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle ja muille tilivelvollisille edelliseltä vuodelta sekä
d) käsitellään muut vuosikokouksen asialistalle hyväksytyt asiat.
Yhdistyksen sääntöjen muutos voi tapahtua yhdistyksen kahden peräkkäisen kokouksen päätöksellä, kun kokousten väli on
vähintään kaksi viikkoa ja kun molemmilla kerroilla 3/4 kokouksen äänivaltaisista osanottajista esitystä kannattaa.
Mitä 15 §:ssä on sanottu, pätee myös yhdistyksen lopettamisesitykseen. Jos yhdistyksen toiminta päätetään lopettaa, on samalla päätettävä, miten yhdistyksen omaisuus on käytettävä sellaiseen yleishyödylliseen tarkoitukseen, jota yhdistys on pyrkinyt edistämään.
Muuten noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä. Tällä sääntömuutoksella ei loukata jo saavutettuja jäsenoikeuksia.